Suomen puukirkot kertovat menneiden sukupolvien arvostuksista ja rakennustaidoista

  • tehnyt
Petäjäveden vanha kirkko on arkkitehtuurinen harvinaisuus

Suomen puukirkot ovat merkittäviä retkeilykohteita, joita ei kannata unohtaa. Vanhoilla puukirkoilla on usein monisatavuotinen historia ja niiden äärellä voi kokea erityistä historiallista tunnelmaa ja nähdä menneiden aikojen vaiheet konkreettisesti ympärillään. Jokaisella kirkolla ja kirkkomaalla on ainutlaatuinen tarina kerrottavanaan. Keski-Suomessa matkaillessasi sinun on mahdollista tutustua Petäjäveden vanhaan kirkkoon, Keuruun vanhaan kirkkoon ja Pihlajaveden Erämaakirkkoon. Petäjäveden vanha kirkko on Unescon maailman perintökohde.

Seurakuntalaiset tulivat soutuveneellä kirkolle – Suomen puukirkot rakennettiin usein vesien ääreen

Petäjäveden vanha kirkko on kansainvälisesti katsoen merkittävä kirkko, sillä se on yksi Suomen seitsemästä maailmanperintökohteesta. Se edustaa tyypillistä itäistä skandinaavista puuarkkitehtuuria. Kirkon sisäseinät ovat käsin veistettyä hirttä ja rakentamisessa on käytetty hirsisalvostekniikkaa. Rakentajat ovat olleet paikallisia kirvesmiehiä, jotka ovat työstäneet puusta kansanomaisten taitojen avulla upean lopputuloksen. Kirkon pohjakaava on ristinmuotoinen, mikä on tyypillistä 1600-1700-luvulla rakennetuille pohjoismaisille kirkoille.

suomen kylät ovat muodostuneet aikana, jolloin kylän keskipisteenä oli kirkko. 1700-luvulla eläneet Petäjäveden asukkaat saivat kruunulta luvan rakentaa kyläkirkon ja pienen hautausmaan, sillä Jämsän kirkko sijaitsi kaukana. Kuten ennen vanhaan maaseudulla oli tavanomaista, kirkko rakennettiin järven rannalle, pienelle niemelle, joka sijaitsee Jämsänveden ja Petäjäveden välillä. Kirkon sijainti veden äärellä mahdollisti sen, että seurakuntalaiset pääsivät kesäisin kirkkoon veneellä tai talvisin reellä jään yli.

Muistot menneisyyden rakentajista ovat yhä näkyvissä

Petäjäveden kirkko valmistui vuonna 1764. Kirkon suunnitteli rakentajamestari Jaakko Klemetinpoika Leppänen, ja kirkko rakennettiin paikallisten kirvesmiesten toimesta ja kyläläisten talkootöinä. Petäjävetiset olivat tuolloin pääosin köyhiä syrjäisen kylän asukkaita. Kirkon kattoon on maalattu nimikirjaimet muistoksi 12 kirvesmiehestä, jotka kirkkoa rakensivat. Kirkkorakennus puhuttelee yhä erityisellä yksinkertaisella kauneudella ja vaatimattomuudella neljäsataa vuotta myöhemmin kulkevia kävijöitä.

Avainsanat: