Pihlajaveden erämaakirkko

  • tehnyt
Pihlajaveden erämaakirkko kesällä

Pihlajaveden erämaakirkko eli vanha kirkko, seisoo Keuruun Pihlajavedellä Keski-Suomessa. Se on rakennettu vuosien 1780-1782 aikana ja sen suunnittelijana toimi melko tunnettukin kirkonrakentaja, Matti Pärnä-Åkerblom. Kirkko on muodoltaan pitkäkirkko, jota on kuitenkin hieman muovattu myös ristikirkon tyyliseksi. Tapulimaisesta tornista löytyy huipulta viiri, johon on kirjattu vuosiluku 1780. Alkuperäisessä asussaan kirkko valitettavasti ei enää ole, sillä sen alkuperäisiä rakenteita käytettiin hyväksi uutta kirkkoa rakennettaessa 1870-luvulla.

Pihlajaveden erämaakirkko on edelleen suosittu vihkikirkko

Uusi Pihlajaveden kirkko on varsinkin talvisaikaan enemmän käytössä ja vanha kirkko on talvella auki vain poikkeustapauksissa. Vielä tänäkin päivänä se on kuitenkin suosittu vihkikirkkona kesähäissä ja siellä järjestetään myös kesäisin jumalanpalveluksia sekä erilaisia konsertteja. Vaikka kirkko ei olekaan alkuperäisasussaan, näyttää se hyvin aidolle myös sisältä. Se entisöitiin nykyiseen muotoonsa 1930-luvulla.

Kun seurakunta kasvoi, huomattiin vuonna 1844 kirkon käyvän liian pieneksi tiloiltaan ja uuden kirkon rakentamisesta päätettiin. Silti vanhaa kirkkoa käytettiin vielä 25 vuotta, ennen uuden rakentamista. Vanhan kirkon sisältä vietiin melko surutta tarpeita uutta kirkkoa varten ja sen kokonaan purkamisen esti vain Keuruun kirkkoherra F. H. Bergrothin puuttuminen asiaan.

Pihlajaveden kirkko ja sen perustaminen

Pihlajaveden erämaakirkko sai alkunsa, kun vuonna 1778 kourallinen taloja ja torppia esittivät seurakunnalle asian vedoten pitkään kirkkomatkaan. Lupaa ei kuitenkaan hellinnyt, mutta saarnahuoneen he saivat rakentaa. Seurakunta ei suostunut maksamaan kirkon rakentamista, joten seurakuntalaiset keräsivät itse rahat kasaan myymällä viljaa ja tervaa. Kun tuomiokapitulille annettiin lisätietoja saarnahuoneen valmistumisesta, olivat he sitä mieltä, että kyseessä on pikemminkin kirkko kuin saarnahuone.

Pihlajaveden erämaakirkko toimi aluksi ilman vihkimistä aina vuoteen 1787 saakka, jolloin viimein vihkiminen jumalanpalveluspaikaksi suoritettiin ja pihlajavetisille saatiin oma, oikea kirkko. Pitkään heillä ei myöskään ollut omaa pappia vaan Keuruun papit kävivät joka kolmas tai neljäs pyhäpäivä. Vihdoin vuonna 1820 Pihlajavedelle saatiin oma ensimmäinen pappi, Anders Johan Gummerus.

Hartautta ja huvituksia

Varmasti pihlajavetisetkin huvittelivat kirkonmenojen jälkeen, mutta ehkä hieman eri tavalla. Nykyään on aivan normaalia pelata myös sunnuntaina osoitteessa suomikasino.com. Voihan voittoja käyttää vaikka kolehtiin seuraavan kerran, kun kirkkoon on menossa kuulemaan sanaa. Kunhan kirkossa ei kuitenkaan kännykkää nappaa esiin ja siellä ala pelata. Siitä voisi saada papilta tuiman katseen osakseen. Entisaikaan tuollainen teko olisi voinut viedä vaikka jalkapuuhun, jollainen Pihlajavedelläkin oli käytössä aina vuoteen 1850 asti.

Kirkonrakentaja on ollut osaava mies, sillä itse Akseli Gallen-Kallela pysähtyi eräällä pyöräretkellään Pihlajavedellä ja teki vierailun jo autioituneeseen kirkkoon. Hän ihastui täysin, mutta moitti asukkaita Sunnuntai-lehden pakinassaan erämaakirkon huonoon kuntoon päästämisestä. Muutkin kiinnittivät huomiota asiaan, ulkopaikkakuntia myöten ja vihdoin 1920-luvulla kirkon korjaukset aloitettiin.

Pihlajaveden erämaakirkko kuuluu Keuruun museokokonaisuuteen

Ihmisiä viehättävät paljon Suomen puukirkot ja niitä kierrellään katsomassa jonkin verran. Pihlajavedelläkin pääsee kierroksille kirkkoihin ja voi varata myös ryhmälleen kierroksen. Alle 18-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi, mutta sen iän ylittäneet maksavat pienen maksun. Myös talvinäyttelyihin on vapaa pääsy kaikille. Keuruun museoon käy myös museokortti, joten sitä kannattaa ehdottomasti hyödyntää, jos sellainen taskusta löytyy.

Keuruun alueella liikkuessaan, kannattaa ottaa suunnaksi muutkin kirkot. Niitä löytyy myös Haapamäeltä ja Keuruulta jopa kaksi. Haapamäen kirkossa on pastorina toiminut Lauri Oinonen, on tuttu myös eduskunnasta, jossa hän toimi kansanedustajana vuodet 1999-2011.

Pihlajaveden erämaakirkko seisoo edelleen paikoillaan komeana ja yhtä upeana kuin alun perinkin. Nykyään siitä huolehditaan hyvin ja se varmasti tulee pysymään hyvässä kunnossa ja käytössä varsinkin kesäisin. Kirkolla on hieno historia ja sen soisi säilyvän tulevillekin sukupolville ihasteltavaksi. Näin Keuruun kirkkoherrakin toivoi, estäessään vanhan kirkon totaalisen purkamisen uuden rakentamisen aikana.